Lopputulos

No niin. Kuukausi kasvisruoalla on ohi ja voin palata takaisin lihansyöjien pariin mässäilemään pihviä ja mutustamaan makkaraa. Kuukausi oli silmiä avaava ja rankkakin kokemus. Ei vähiten siksi, että joka tilanteessa joutui koko ajan perustelemaan sen miksi on kasvissyöjä ja miksi en syö kalaakaan?!?! Kalahan on kasvis eikös vain..? Saati tietenkin sitä voivottelua, mitä sitä nyt sitten tarjotaan ja älä nyt tiputa painoasi liian nopeasti ja muuta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos meininkiä. Kaikkiaan kuukauden aikana lähti painosta yli kymmenen kiloa. Koska en omista vaakaa, tarkkaa alku ja loppupainoa ei minulla ole tiedossa. Sen sijaan kaksi punnitusta muualla antoi tulokseksi -10kg Todennäköisesti paino on tippunut tuotakin enemmän. Isosta miehestä lähtee nopeammin kuin pienestä ja tiedän varmuudella, että tuosta painosta suurin osa tulee vedestä. Olin nimittäin alku kuusta niin turvonneessa tilassa.

Kuukausi antoi minulle vahvistuksen siitä, että kyllä ihminen on pohjimmiltaan raadonsyöjä, sekaruokainen peto. Sen sijaan, että märehtisimme eläinten kohtaloita ja yrittäisimme näin parantaa oloa jättämällä lihan pois ruokavaliosta, kannattaa ennemminkin suunnata ajatukset aivan toisin. Lihaa ei tietenkään tarvitse kuluttaa nykyisellä tahdilla, mutta kannattaa hankkia liha läheltä, pieniltä tiloilta, metsästää se itse, kalastaa ja osallistua kalastuskunnan kalakannan hoitoon. Näin voi olla varma siitä että eläintä ei ole kohdeltu huonosti. Sitten tietenkin ihan oma ajattelu kannattaa laittaa kuntoon. Kiitollisuus ruokaa kohtaan ja kiitollisuus sitä eläintä kohtaan, joka ruokkii meitä. Tulisi aina pitää mielessä, että kaikki ruoka, jonka eläimen lihasta tekee, on lautasella siksi, että joku eläin  on menettänyt sen vuoksi henkensä. Sen sijaan, että pohditaan mitä tehdä sisäfileestä, kannattaisi miettiä keinoja, joilla koko eläin voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Ei ole mitään järkeä kärrätä kilotolkulla käyttökelpoista lihaa kaatopaikalle, koska siitä on päiväys mennyt eilen.

Minulle on sitten aivan turha tulla kertomaan sitä potaskaa, että kasvisruokavalio vähentää agressiivisuutta. Koskaan koko elämäni aikana en ole ollut yhtä raivoissani kuin melkein koko tämän vuoden tammikuun! Pahimmillaan olisin voinut vaikka tappaa jonkun, jos olisi tullut aukomaan minulle päätä jostain asiasta.

p.s. Hesarin mukaan karppaaminen suurentaa hiilijalanjälkeä. Nyt tuli todistettua se, että karppaaminen onnistuu ilman lihansyöntiä, joten Helsingin sanomien kannattaa hiljalleen keksiä lisää tyhjänpäiväisiä syyllistämiskeinoja karppaajia kohtaan. 

Väliaikaraportti

Kaikki alkoi varsin viekkaasti. Vedin viimeiseen hetkeen asti lihaa. Vielä 23:56 vuonna 2011 vedin pari nakkia naamariin ja totesin niiden jälkeen, että: "nonni, siinä meni viimeiset.." Päätin kaikesta huolimatta suorittaa aloituksen ns. hylkimisreaktiomenetelmällä. 31.12.2011 vedin napaani niin infernaalisen määrän kaikkea sitä moskaa, jota tämän kuukauden aikana en syö, että ensimmäisenä päivänä oli olo aivan kamala. Ajatus suklaasta tai mistä tahansa lihatuotteesta oli luotaan työntävä.

No kun ensijärkytyksestä olin selvinnyt, huomasin yllätyksekseni kaappien ammottavan tyhjyyttään. Lihaa olisi ollut vaikka millä mitalla, mutta nykyiseen ruokavalioon soveltuvia tuotteita ei ollut juuri mitään. Päätin siis aloittaa totaalikieltäytymislinjalla ja hyvin niukalla kalorimäärällä, vaikka se on usein kaikkein huonoin vaihtoehto. Muita yllätyksiä tuli siitä, että en sitten kuitenkaan ollut ajatellut kaikkea ihan loppuun asti. Tiesin, että lakto-ovo-vege syö kasveja, munia ja maitotuotteita, mutta miten tehdä ruoasta monipuolista.

Tietoa on karttunut ja kiloja on haihtunut normaaliin tapaan. Alussahan kaikki muutenkin käy nopeasti, joten aloituspainosta on lähtenyt tähän päivään mennessä viisi kiloa ja tämä vaihe on muutenkin kaikkein palkitsevinta. Energiaa on vaikka muille jakaa ja kun homma toimii, niin voi hyvillä mielin jatkaa samaa rataa.

Ai niin.. Huomasin, että joku porukka oli keksinyt samankaltaisen lihattoman tammikuun. Tämä ei kuulu mitenkään siihen. Oma inspiraatio lähti HS:n pelottelu/syyllistämisuutisoinnista ja oheisesta filmistä, jonka jokaisen lihansyöjän pitäisi pystyä katsomaan kokonaan.

Toki joiltain osin en ihan ole samaa mieltä elokuvan tekijöiden kanssa mm. metsästyksestä ja maidontuotannosta, koska itse pidän metsästystä kaikkein eettisimpänä lihanhankkimismenetelmänä ja tunnen niin paljon maitotilallisia, munantuottajia ja sikafarmareita, että meillä ei asiat ole aivan elokuvan osoittamalla tasolla, mutta ne ketä tunnen ovatkin ns. pientilallisia. Olen edelleen tehomaatalouden vastustaja henkeen ja vereen!