Salaliitto terveyttä vastaan

Ihmismieltä kiehtovat tylsän elämän keskellä ajatukset, että kaiken takana on jotain suurempaa. Pieni piiri pelaa peliä, joka ilmenee meille monella tavalla. Taloja sortuu, ihmisiä katoaa ja hallitus kieltää kaiken, kuussa ei koskaan käyty ja niin edelleen.

Kun tutkii terveellistä ruokavaliota ja sitä mikä ihmiselle on oikeasti terveellistä. Tulee usein mieleen, että tässäkin on yksi salaliitto. Vai miltä se vaikuttaa, että joka puolelta ihmisiä kehotetaan syömään paljon vähärasvaisia tuotteita ja viljaa, seuraavassa hetkessä kuulet uutisen jonkin kroonisen sairauden räjähdysmäisestä kasvusta ja vielä uusista lääkkeistä samaan sairauteen? Kun tästä kyselee asioista perillä olevilta tahoilta ja ehdottaa tässäkin blogissa kerrottua keinoa, niin saa sepustuksen siitä kuinka vähähiilihydraattiset dieetit ovat terveydelle vaarallisia. Kun siihen sitten kysyt mitä haittavaikutuksia eri lääkkeillä on, saa vastaukseksi yleensä vain tuhahduksen. On ilmeisesti parempi, että ihminen syö lopun elämäänsä lääkkeitä kuin että hän eläisi ilman niitä.

En ole vielä kenenkään kuullut päässeen eroon lääkkeistä noudattamalla suosituksien mukaista ruokavaliota. Sen sijaan kilpailevat ruokavaliot näyttävät hoitaneen paljon useamman pois lääkityksestä.

Päätöntä laihdutusta

Meillä jokaisella on tuttavapiirissä ihmisiä, jotka tuntuvat olevan jatkuvasti laihdutuskuurilla. He kieltävät itseltään koko ajan herkkuja ja saavat toisetkin tuntemaan itsensä huonoiksi ihmisiksi, kun silloin tällöin nauttivat elämän maistuvista herkuista. Nämä samat ihmiset myös noudattavat hyvin usein dieettiohjetta, jossa jätetään rasva pois ja kaikki mikä menee suusta sisään, on vähäkalorista. Sokeria he eivät tietenkään käytä missään, eikä suolalla ole asiaa mihinkään heidän ruokiinsa.
Päällepäin heidän käytöksensä saattaa näyttää siltä, kuin sillä olisi jokin päämäärä. Jokin tietty painotavoite, jonka saavutettuaan heillä on olevinaan parempi elämä. Lopulta käy niin, että he jäävät tarpomaan ikuisiksi ajoiksi epärealistisiin painotavoitteisiin ja pahimmassa tapauksessa ryhtyvät laskemaan jopa omenan kaloreita ja sitä kuinka sen kaikki kalorit voi polttaa pois. Samojen ihmisten mielestä laihtuminen on tahdonvoimasta kiinni.
Tämä loputon laihduttaminen on putki kohti hautaa. Se ei vain lopu koskaan. Ihmisen ei kuulu olla koko elämäänsä dieetillä. Ihmisen ruokavalion ja elämäntapojen tulisi pitää ihminen itsestään sopusuhtaisena. Ikuisen dieetin mielikuva on taottu meille päähän median kautta ja sen ikävistä seurauksista saadaan kärsiä vielä pitkään. Median luoma terveellisen ruokavalion ja elämän malli on markkinatalouden tukema malli, jolla ei ole muuta tarkoitusta kuin rahastaminen sen varjolla. Kaikki krooniset sairaudet ovat sen markkinakoneiston tuotetta, joka syöttää meille tietoa ”terveellisestä” elämästä. Sen vuoksi mielenterveysongelmat lisääntyvät, metabolinen oireyhtymä lisääntyy ja diabeteksen saatto.. ei kun käypähoitosuositukset palvelevat enemmän lääketehtaiden kuin potilaiden tarpeita.
Vanha suomalainen sanonta kuuluu: ”hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. ” Tämä pätee myös laihduttamiseen. Ei tarvitse olla insinööri tajutakseen ihan yksinkertaisia ruokailumalleja ja sitä kuinka ruoka on tehokkain keino vaikuttaa omaan terveyteensä. Siellä missä terveyssuositukset risteävät toisiinsa, tehokkain keino arvioida oikeaa ravintoa on oma keho. Huonon ruoan vaikutukset tuntee koko kehossaan ja hyvän ruokavalion edut voi yhtä hyvin tuntea. Itselläni kävi niin, että vuosia vaivannut maito ja kala-allergia häipyivät, kun ryhdyin noudattamaan nykyistä ruokavaliotani.
Elämä on liian lyhyt siihen, että söisi huonosti. Ei siinä tule kuin paha mieli. Hyvä ja maistuva ruoka on kaiken perusta ja kun perusta on kunnossa, ei silloin tällöin tapahtuva hairahdus voi horjuttaa kokonaisuutta.

Syö lähiruokaa, niin pysyt terveenä

Lähiruoka on jälleen niitä sanahirviöitä ilmastonmuutoksen kanssa, joka saa selkäkarvat nousemaan pystyyn. Molemmissa on kyse sanojen inflaatiosta. Moni ilmastonmuutoksesta paasaava saattaa ostaa banaaneita, eikä tajua sen juuri aiheuttavan lisää kuormitusta. Kaikki ruoka-aineet (samoin muut tavarat), jotka joudutaan tuomaan Suomeen ulkomailta lisäävät osaltaan ilmastonmuutosta. Minulla ei ole mitään ulkomaisia tuotteita vastaan, mutta katson yleensä sitä miten kaukaa omalta paikkakunnalta mikäkin tuote on tuotu.

Lähiruoka on tärkeää myös muusta syystä. Kun ruoka tulee läheltä, se on usein vähemmän käsiteltyä. Erityisesti pakkaamattomissa tuotteissa tämä pitää paikkansa. Toisaalta läheltä tulleen ruoan pystyy helpommin jäljittämään. Parhaassa tapauksessa tietää jopa eläimen tai paikan missä kasvi on kasvanut. Toinen asia on suosia mahdollisimman pieniä yrityksiä, koska usein lisä- ja säilöntäaineiden määrä kasvaa firman suuruuden mukaan. Maulle käy samoin, tosin käänteisesti.

Meille on uskoteltu valtamediassa, että meidän pitää joka päivä nauttia oma pieni annoksemme maitohappobakteerisokeripommeista. Että se pitäisi meidät terveenä. Totta siinä on vain niiden bakteereiden nauttimisen terveellisyys. Muuten niitä on aivan turha nauttia. Tosin jos tekee vaikkapa itse hapankaalia, saa yhdessä lusikallisessa moninkertaisesti maitohappobakteereita, jotka ovat valmistajan omaa kantaa. Lisäksi saa vielä hyvän annoksen monia vitamiineja. Mitä vähemmän tuote on käsiteltyä, sitä enemmän siinä on elimistölle hyödyllisiä bakteereita.

Olisiko liikaa vaadittu, jos jokaisella olisi mahdollisuus pitää joko itse tai yhdessä toisten kanssa, tuotantoeläimiä. Kasvattaa talven varalle juureksia ja kasviksia. Olisiko liikaa vaadittu, jos maailmaan syntyisi paljon pieniä tuottajia, jotka toimisivat paikallisesti ja paikallisien tarpeiden mukaan. Eikä tämä suinkaan ole mitään romantiikkaa tai kaipuuta vanhaan malliin, vaan oikeaa tarvelähtöistä ajattelua ilman nykyisiä luotuja tarpeita.