lauantai 21. tammikuuta 2017

Osuipa silmiini..

Ihan vain pari pienen pientä pointtia heräsi tästä jutusta:
1. Kova rasva on termi, jota on ryhdytty käyttämään, koska tyydyttyneen rasvan haitoista ei ole selkeää puolueetonta tieteellistä näyttöä ja terveellisiksi väitetyt margariinit puolestaan osoittautuivat epäterveellisiksi. Ei tarvinnut muuttaa aikaisempia suosituksia. Muutettiin vain kieltä, jolla asioista puhuttiin.
2. Myöskään kookosöljyssä ei ole transrasvaa
3. "hurahtaa" on terminä keino hallita massoja. Yleensä kyseisen sanan voi bongata jutuista joissa kansan normaalia käytöstä paheksutaan syystä tai toisesta. Kansa on "hurahtanut" kävelemiseen. Kansa on hurahtanut marjastukseen. Kansa on hurahtanut laihdutukseen. Kansa on hurahtanut poliisin ratsiaan.
4. Alfalinoleenihapon muuntaminen elimistön hyväksymään muotoon eikosapentaeenihapoksi kuluttaa elimistön suojaravinteita. Eli vaikka rasvassa olisikin täydellinen ALA/LA koostumus, niin surullinen fakta on, että elimistö ei kykene hyödyntämään siitä kuin murto-osan. Elimistö on kranttu, sille ei kelpaa omega-3/6 muuten kuin EPA/DHA muodossa.(Saatavana luonnollisesti mm. kalasta ja merilevästä)
5. Kylmäpuristustekniikan ydinajatus ei ole rasvahappokoostumuksen muuttaminen vaan ravinteiden säilyttäminen lopputuotteessa. Siksi myös kylmäpuristettu rypsiöljy on terveellisempää kuin lämpöpuristettu. Siinä on valmiiksi suojaravinteita, jotta kaikki vitamiinit ja hivenaineet eivät kulu elimistöstä. Viittaaminen tällä tavalla kookosöljyyn tuo mieleen poliittisen propagandan.
6. Moni ei viitsi lukea edes tuota juttua vaan lukee: "ravitsemusterapeutti, kookosrasva, ei ole terveellistä" Rasvahappokoostumus ja ravinteikkuus on kaksi täysin eri asiaa. Vaikka söisit vain täydellistä rasvahappokoostumusta sisältävää ruokaa, mutta siinä ei olisi ravinteita, tulisit sairaaksi.
7. ja viimeinen pointti. Yksittäinen ruoka-aine ei saisi koskaan vaikuttaa kokonaisuuteen niin paljon, että sen syömisellä on merkitystä. Mikä tahansa yksittäinen ruoka-aine on liiaksi käytettynä terveydelle vaarallista. Jopa veden juontiin tai täysjyväviljan syöntiin hurahtaminen.
Nämä asiat mielessä antoisia lukuhetkiä!

Ravitsemusterapeutti ihmeissään: Miten ihmiset on narutettu syömään kookosrasvaa?


Ja joskus olisi ihan mukava lukea jutussa, jossa lytätään eritellen jokin virallisen suosituksen vastainen tutkimus, esimerkki näistä tutkimuksista joihin Ursula Schwab viittaa sanoessaa: "työ, jota pohjoismaisissa suosituksissa on tehty, on toistettu samoin tuloksin muuallakin." Onko kyseessä siis jokin reaalinen tulos joka on saavutettu suosituksia muuttamalla..? Jos näin on, niin jokin pieni esimerkki olisi erittäin tervetullut.

Hämmentääkö rasvakeskustelu? Tiedä tämä, ennen kuin valitset voitelusi!




keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Lopputulos

No niin. Kuukausi kasvisruoalla on ohi ja voin palata takaisin lihansyöjien pariin mässäilemään pihviä ja mutustamaan makkaraa. Kuukausi oli silmiä avaava ja rankkakin kokemus. Ei vähiten siksi, että joka tilanteessa joutui koko ajan perustelemaan sen miksi on kasvissyöjä ja miksi en syö kalaakaan?!?! Kalahan on kasvis eikös vain..? Saati tietenkin sitä voivottelua, mitä sitä nyt sitten tarjotaan ja älä nyt tiputa painoasi liian nopeasti ja muuta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos meininkiä. Kaikkiaan kuukauden aikana lähti painosta yli kymmenen kiloa. Koska en omista vaakaa, tarkkaa alku ja loppupainoa ei minulla ole tiedossa. Sen sijaan kaksi punnitusta muualla antoi tulokseksi -10kg Todennäköisesti paino on tippunut tuotakin enemmän. Isosta miehestä lähtee nopeammin kuin pienestä ja tiedän varmuudella, että tuosta painosta suurin osa tulee vedestä. Olin nimittäin alku kuusta niin turvonneessa tilassa.

Kuukausi antoi minulle vahvistuksen siitä, että kyllä ihminen on pohjimmiltaan raadonsyöjä, sekaruokainen peto. Sen sijaan, että märehtisimme eläinten kohtaloita ja yrittäisimme näin parantaa oloa jättämällä lihan pois ruokavaliosta, kannattaa ennemminkin suunnata ajatukset aivan toisin. Lihaa ei tietenkään tarvitse kuluttaa nykyisellä tahdilla, mutta kannattaa hankkia liha läheltä, pieniltä tiloilta, metsästää se itse, kalastaa ja osallistua kalastuskunnan kalakannan hoitoon. Näin voi olla varma siitä että eläintä ei ole kohdeltu huonosti. Sitten tietenkin ihan oma ajattelu kannattaa laittaa kuntoon. Kiitollisuus ruokaa kohtaan ja kiitollisuus sitä eläintä kohtaan, joka ruokkii meitä. Tulisi aina pitää mielessä, että kaikki ruoka, jonka eläimen lihasta tekee, on lautasella siksi, että joku eläin  on menettänyt sen vuoksi henkensä. Sen sijaan, että pohditaan mitä tehdä sisäfileestä, kannattaisi miettiä keinoja, joilla koko eläin voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Ei ole mitään järkeä kärrätä kilotolkulla käyttökelpoista lihaa kaatopaikalle, koska siitä on päiväys mennyt eilen.

Minulle on sitten aivan turha tulla kertomaan sitä potaskaa, että kasvisruokavalio vähentää agressiivisuutta. Koskaan koko elämäni aikana en ole ollut yhtä raivoissani kuin melkein koko tämän vuoden tammikuun! Pahimmillaan olisin voinut vaikka tappaa jonkun, jos olisi tullut aukomaan minulle päätä jostain asiasta.

p.s. Hesarin mukaan karppaaminen suurentaa hiilijalanjälkeä. Nyt tuli todistettua se, että karppaaminen onnistuu ilman lihansyöntiä, joten Helsingin sanomien kannattaa hiljalleen keksiä lisää tyhjänpäiväisiä syyllistämiskeinoja karppaajia kohtaan. 

maanantai 9. tammikuuta 2012

Väliaikaraportti

Kaikki alkoi varsin viekkaasti. Vedin viimeiseen hetkeen asti lihaa. Vielä 23:56 vuonna 2011 vedin pari nakkia naamariin ja totesin niiden jälkeen, että: "nonni, siinä meni viimeiset.." Päätin kaikesta huolimatta suorittaa aloituksen ns. hylkimisreaktiomenetelmällä. 31.12.2011 vedin napaani niin infernaalisen määrän kaikkea sitä moskaa, jota tämän kuukauden aikana en syö, että ensimmäisenä päivänä oli olo aivan kamala. Ajatus suklaasta tai mistä tahansa lihatuotteesta oli luotaan työntävä.

No kun ensijärkytyksestä olin selvinnyt, huomasin yllätyksekseni kaappien ammottavan tyhjyyttään. Lihaa olisi ollut vaikka millä mitalla, mutta nykyiseen ruokavalioon soveltuvia tuotteita ei ollut juuri mitään. Päätin siis aloittaa totaalikieltäytymislinjalla ja hyvin niukalla kalorimäärällä, vaikka se on usein kaikkein huonoin vaihtoehto. Muita yllätyksiä tuli siitä, että en sitten kuitenkaan ollut ajatellut kaikkea ihan loppuun asti. Tiesin, että lakto-ovo-vege syö kasveja, munia ja maitotuotteita, mutta miten tehdä ruoasta monipuolista.

Tietoa on karttunut ja kiloja on haihtunut normaaliin tapaan. Alussahan kaikki muutenkin käy nopeasti, joten aloituspainosta on lähtenyt tähän päivään mennessä viisi kiloa ja tämä vaihe on muutenkin kaikkein palkitsevinta. Energiaa on vaikka muille jakaa ja kun homma toimii, niin voi hyvillä mielin jatkaa samaa rataa.

Ai niin.. Huomasin, että joku porukka oli keksinyt samankaltaisen lihattoman tammikuun. Tämä ei kuulu mitenkään siihen. Oma inspiraatio lähti HS:n pelottelu/syyllistämisuutisoinnista ja oheisesta filmistä, jonka jokaisen lihansyöjän pitäisi pystyä katsomaan kokonaan.


Toki joiltain osin en ihan ole samaa mieltä elokuvan tekijöiden kanssa mm. metsästyksestä ja maidontuotannosta, koska itse pidän metsästystä kaikkein eettisimpänä lihanhankkimismenetelmänä ja tunnen niin paljon maitotilallisia, munantuottajia ja sikafarmareita, että meillä ei asiat ole aivan elokuvan osoittamalla tasolla, mutta ne ketä tunnen ovatkin ns. pientilallisia. Olen edelleen tehomaatalouden vastustaja henkeen ja vereen!

perjantai 23. joulukuuta 2011

Tunnustus

Minun on tehtävä tunnustus. En ole elänyt niin kuin olen opettanut. Olen vajonnut syvimpiin pohjamutiin ja kuin varkain on hiipinyt ruokavaliooni täysjyvä ja peruna. Eikä tässä vielä kaikki, toissa päivänä söin jopa pastaa. Samalla olen huomannut kuinka vaaka huutaa apua allani ja olen viimein tajunnut, että mitä ihmettä olen tekemässä.

On ollut puhetta mediassa siitä kuinka karppaus nostaa hiilijalanjälkeä ja on epäterveellistä ja ne eivät syö muuta kuin lihaa. Aion todistaa tämän väitteen vääräksi ja aloittaa uuden vuoden täysin uusitulla metodilla. Aikomukseni on todistaa, että jopa lakto-ovo-vege voi karpata! Se on itseasiassa varsin helppoa. Maitotuotteet (voi, juusto, maito, piimä, jogurtit viilit), munatuotteet, soija ja muita kasveja, sekä siemenet ja pähkinät. Kaikki erinomaisesti VHH-ruokavalioon soveltuvia, ja eettisiä!

Ainakin tammikuun olen tiukasti lakto-ovo-kasvissyöjä, myöhemmin lisään mukaan riistan ja muun luomulihan, vaikka riista ei virkamieskoneiston mukaan olekaan luonnonmukaista. ;D

Jouluna sen sijaan herkutellaan niin että napa ruskaa ja loppuvuoden valmistaudun haasteeseen.

Hyvää Joulua ja onnellista vuotta 2012

perjantai 2. joulukuuta 2011

Voi karppaus!

Barry Sears vertasi normaalia "tervettä" ruokavaliota suklaapatukkaan. Periaatteessa elimistölle on aivan sama syötkö päivittäisen energiatarpeesi suklaapatukkoina, vai virallisen ravintosuosituksen mukaisesti. Erona on vain se, että virallisessa suosituksessa on paljon enemmän viljaa ja kovetettua kasvirasvaa ei suositella, mutta lopputulos on molemmissa tapauksissa sama.

Joudun nykyisin kääntämään kanavaa, jos kuulen radiossa jonkun puhuvan karppauksesta. Yleensä tietämys ravintoasioista ja VHH:sta on perinteinen "ne ei syö muuta kun lihaa...ööh". Sitten kysytään leipurilta tai raision johtajalta, kuinka ihmisten tulisi syödä. Heitänkin villin väitteen, että keskivertokarppaaja syö enemmän kasviksia, kuin keskiverto sekaravintoa käyttävä suomalainen. Karppaaja tietää myös enemmän ravintoasioista kuin keskiverto sekaravintoa syövä ja lopuksi heitän, että karppaajat syövät paaaaaljon monipuolisemmin kuin keskivertokansalainen. Näin oman kokemuspiirini perusteella väittäisin.

Karppaus on sanahirviö, jolla saadaan osa ihmisistä ottamaan puolustuskannan. "Minähän en ainakaan mitään karppausta ala harrastamaan." "Eikös se ole semmonen kausijuttu." "Näitähän nyt tulee ja menee" "Eikös ollut se keittodieetti." Lopulta saa kuulla kuinka Atkins kuoli sydänkohtaukseen... Tietämys asioista lepää siis ns. Hesarisuodattimen varassa.

En jaksa myöskään väitellä näistä asioista, sillä asetelma on sama kuin väittelisi idiootin kanssa. Se vetää ensin omalle tasolleen ja sitten voittaa sillä omalla tasollaan omilla säännöillään. Toivon vain, että mahdollisimman moni kokeilisi, edes sokerin, pastan, riisin, perunan ja viljatuotteiden vähentämistä minimiin tai niiden käytön lopettamista kokonaan. Sitten kun vielä pääsee eroon rasvapelosta, niin kaikkihan on kunnossa. Hyvää monipuolista ruokaa, joka pitää kylläisenä ja KYLLÄ soveltuu myös lapsille ja nuorille paremmin kuin hyvin!

maanantai 3. lokakuuta 2011

"Suuri" leipätesti

Markkinoille on ilmaantunut kuin tilauksesta "karppaajille" soveltuvia leipiä, eli niiden hiilidioksiidia on vähennetty. Löysin omasta lähikaupasta kaksi leipämerkkiä, kappisen ja karppisleivän, joiden sisältämät hiilarit olivat vain murto-osan tavalliseen leipään verrattuna. Päätin, että nämähän on tutkittava ja annettava tänne oma mielipiteeni. Lähtökohtaisesti on yhtäältä hienoa, että leipomot ovat ryhtyneet kehittelemään uusia mahdollisia tuotteita vhh-dieettiä noudattaville, mutta toisaalta joku aloittelija saattaa samalla mennä halpaan. Viljat ovat karkkia, johon on aina suhtauduttava samalla tavalla kuin suklaapatukkaan. Sellaisen voi nauttia joskus, mutta päivittäiseen käyttöön en lähtisi suosittelemaan. Tästä ennakkoasenteestani huolimatta lähdin avoimin mielin testaamaan näitä ihmeleipiä. Testiavustajana toimi poikani, jolle molemmat leivät maistuivat ilman mitään ongelmia. Pyrin maistamaan mahdollisimman monella tavalla ja valmistamaan voileipiä siten kuin niitä normaalistikin käyttäisi: eli ensin täysin ilman mitään päällysteitä, voin kanssa, leikkeleiden ja juuston, salaatin kanssa, lämpimissä voileivissä, kahvin kanssa, kananmunan ja pekonin kanssa, maidon kanssa jne. Kokeilematta jäi vielä köyhät ritarit, mutta uskoisin näiden soveltuvan siihenkin.

Ruthin leipomon Karppisleipä


Maistoin ensimmäisenä Ruthin leipomon karppisleipää, joka makunsa ja koostumuksensa puolesta oli varsin kotileivän oloinen. Mukana oli jonkin verran siemeniä. Normaaliin leipään verrattuna ei eroja juuri ollut. Se maistui täysin normaalilta  vaalealta leivältä. Siis sellaiselta joka on juuri leipomossa leivottu ja haettu suoraan tiskiltä. Siirryin lukemaan, mitä leipä piti sisällään. Suolistolle hankala tapaus vehnäjauho ja vehnägluteeni, sekä leivonnassa käytetty rypsiöljy aiheutti muuten ihan maukkaaseen leipään miinuksen. Lisäksi mukana oli ruista, kauraa, auringonkukan-, pellavan-, kurpitsansiemeniä, kananmunaa, soijaa ja hapatetta, hiivaa, suolaa ja E300  Hiilihydraattia leivässä oli 20,2g/100g.



Karppisen viipale. Pahoitteluni heikosta kuvasta. Pyrin ottamaan paremman piakkoin.


Toinen testin leivistä oli Perheleipureiden Karppinen. Rakenteeltaan se oli selvästi enemmän ajateltu paahtoleipää korvaamaan. Huomattavasti teollisemman oloinen maku ja todella pehmeä suutuntuma. Keskellä leipää oli paikoitellen suuria reikiä. Myös tässä leivässä oli käytetty vehnäjauhoa ja vehnägluteenia, mutta toisin kuin Ruthin leivässä, mainittiin vain kasviöljy. Oletan silloin kyseessä olevan sitä samaa kasviöljysekoitetta mitä teollisuudessa muutenkin käytetään. Muita valmistusaineita olivat: kananmuna, pellavan- ja auringonkukansiemenet, omenakuitu, hiivaa, suolaa ja E200. Hiilihydraattia oli Ruthin leipään verrattuna vähemmän eli 12,1g/100g. Pakkauksessa olikin maininta, että yhdessä viipaleessa on vain 3g.



Sanoisin, että näissä leivissä on selvästi hyvää yritystä, mutta ei niitä silti voi suositella jatkuvaan käyttöön. Pieni säätö, esimerkiksi rukiinen hapanleipä vastaavalla tavalla tehtynä ja oliivi- tai auringonkukkaöljyllä muuttaisi leivän jopa suositeltavaksi. Toki jos leivänhimo iskee, niin näiden leipien kanssa ei kaikki mene saman tien takapakkia. Itse kokeilin valmistaa voikkareita monella tavalla. Lämpöiset voileivät onnistuivat todella hyvin Karppisella ja karppisleipä oli erittäin hyvä kahvin kanssa kun sen antoi hieman kuivahtaa. Mikrossa lämmitettäessä molemmat leivät paukkuivat ja rätisivät kuin viimeistä päivää, siemenien takia tietenkin. Aamupalaksi toimi oikein hyvin kun paistoin ensin pekonin pannulla ja sitten paahdoin leivät siinä rasvassa. Vilja on silti viljaa ja kenenkään ei tulisi sitä käyttää liiaksi. Molempia leipiä vaivasi höttöisyys: ne olivat isoja ja niiden sisällä oli paljon ilmaa, eikä voita meinannut saada levitettyä tasaisesti viipaleille.

Kumpi sitten voitti testin? Ruthin leipomon Karppisleipä! Siitäkin huolimatta, että sen valmistukseen oli käytetty rypsiöljyä ja se sisälsi enemmän hiilareita, sen maku oli erittäin hyvä. Karppinen oli kyllä teknisesti tarkasti tuunattu ja turboahdettu, mutta se oli aivan liian kliininen.  Jos leivän himo iskee, niin Karppisleivän maku tyydyttää sen himon paremmin ja pienemmällä määrällä. Karppinen on sen verran mauttomampaa, että sitä joutuisi saman efektin saamiseksi, syömään paljon enemmän.

p.s. en tiedä oletteko huomanneet, että myös Vaasa & Vaasan 100% ruisleivässä näytti olevan vehnägluteenia. Onko kuluttajaa tässä tietoisesti harhautettu? Miten leivässä voi olla ainoastaan ruista, mutta silti taikinassa on vehnän gluteenia...

perjantai 9. syyskuuta 2011

Ilmaston muuttaminen

Tiesittekö, että lehtiä lukeva ihminen aiheuttaa itselleen suuremman hiilijalanjäljen kuin nettiä selaava. Olen sitä mieltä, että HS on yksi sellainen lehti joka aiheuttaa kasvihuoneilmiötä. Lehti jaetaan ympäri Suomea, painokoneet kuluttavat hiilellä tuotettua sähköä. Rekat, postiautot, jakoautot, paikkokuskien autot, toimittajien autot, toimituksen näyttöpäätteet, lämmitys jne. Kaikki tämä vain sen vuoksi, että ihmiset haluavat lukea sanomalehden toiselta puolelta maailmaa rahdatun aamukahvinsa kanssa.

Miksi terveelliseen ruokavalioon keskittyvä blogisti sitten avautuu HS:n hiilijalanjäljestä? Siksi, että haluan muistuttaa kuinka syyttävä taho on yleensä pahin.

Kaikki juontaa juurensa muutaman viikon taakse, jolloin meinasin tukehtua omenaan kuullessani HS:n (keksimästä?) uutisesta. Väitettiin tutkijoiden (ei nimiä) löytäneen karppaamisen puolesta tehtyjen tutkimusten (ei kerrota mitkä tutkimukset) taustalta rahoittamasta amerikkalaisen maito- ja lihateollisuuden (ei tietenkään mitään yhtiöitä mainita). Mukavasti tähän täysin mustamaalaamiseen keskittyneeseen juttuun oli sotkettu tieto, että karppaaminen aiheuttaa kaksi kertaa suuremman hiilijalanjäljen kuin kasviruokavalio (ei taaskaan tietoa mistä hatusta tämä on vedetty). 

Se, että jonkin tutkimuksen taustalla on teollisuus, ei ole mitenkään omituista. Rahoituksesta vapaata tutkimusta on maailmassa todella vähän. Jutussa ei millään tavalla oteta kantaa siihen oliko tutkimukset oikeassa. Eli oliko toimittu sillä tavalla kuin lääketeollisuus vieläkin. En nimittäin usko, sillä jo omien kokemusteni kautta voin sanoa, että tuskin liha- ja maitoteollisuuden on tarvinnut sorkkia tutkimuksia. Sen verran hyvästä ja terveyttä edistävästä ruokavaliosta on kyse.
Tuunattu ruokapyramidi, huomaa jäljelle jäävien lokeroiden koko. Ne ovat lähes saman kokoisia keskenään...


Kun otetaan vertailuun normaali ruokavalio ja karppaaminen, niin lihan ja maidon kulutus ei juuri muutu. Itse olen ajatellut asian niin, että leipä, peruna, vilja, riisi ja pasta ovat samaa luokkaa makeisten ja limsan kanssa. Niitä voi nauttia vain hyvin harvoin.