Laihduttajalla on aina pari kaveria, jotka pitää jättää omaan arvoonsa. Ensimmäinen niistä on BMI eli Body Mass Index ja toinen on ohje, jonka mukaan laihduttajan tulee kuluttaa enemmän kaloreita, kuin mitä niitä syö. Molemmat tarkoittavat pohjimmiltaan hyvää, mutta nykyään niiden merkitystä laihduttajalle voi pitää aika marginaalisena.
BMI on yksi niistä asioista, jotka pitää unohtaa silloin kun todella haetaan pysyviä tuloksia. Syy tähän on hyvin yksinkertainen. BMI tarkkailee kehon painon ja pituuden suhdetta keskivertoihmisessä. Toisin sanoen se ei ota huomioon esimerkiksi sitä, jos laihduttaja menee kuntosalille rehkimään ja hankkii lihaksikkaan vartalon, niin BMI:n mukaan hän saattaa mennä lievästä ylipainosta jopa merkittävän tai vaikean ylipainon puolelle. Tämä sen vuoksi, että rasvakudos on kevyempää kuin lihakset. Samasta syystä laihduttajan ei useinkaan kannata tarkkailla painoaan puntarilla, vaan yleistä olotilaa, peiliä ja vanhoja vaatteita. Ne kertovat paljon paremmin siitä kuinka laihtuminen edistyy.
Sitten tämä minun vihaamani lause: kuluta enemmän kuin syöt niin laihdut. Tämä on jo alkumetreillä ihan pielessä ja pitäisi kuulua näin: syö optimaalinen määrä ja hieman enemmänkin kuin kulutat. Ihmiselimistö on erittäin mukautuvainen ja toimii muutaman säännön mukaan. Kun ihminen ei saa ravinnostaan tarpeeksi energiaa keho menee ns. säästötilaan. Siinä tilassa keho laittaa ihan kaiken ravinnosta saatavan energian säästöön ja elimistö toitottaa koko ajan aivoille, että pitäisi saada enemmän energiaa ja niin nopeasti kuin mahdollista! Kaupungilla kulkiessa kaikki ruoan tuoksut pistävät pään sekaisin ja mitä makeampia ja energiapitoisempia tuoksuja sen vaikeampaa niitä on vastustaa. Se on kidutusta! Jos olisi syönyt kunnollisen energiapitoisen aterian, ei näille tuoksuille olisi läheskään niin vaikea pistää vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti